Oletko kiinnostunut kalastuksen aloittamisesta tai ehkä jo suvereeni kalastaja, mutta jigikalastukseen liittyvät termit sekä välineistö askarruttaa mieltäsi? Kokosimme ytimekkään seitsemän kohdan tietoiskun, joiden avulla usein esille tulleet kysymykset saavat vastaukset amatimiesten sanoin.
1. Mitä välineitä jigikalastukseen tarvitsee?
Jigikalastuksessa käytetään yleisesti ottaen täysin perinteistä vapa ja kela -settiä. Edellytyksenä ei ole kalliiden hyrräkelojen tai herkkien avokelojen käyttö, vaan kalastus on mahdollista myös varastosta löytyvällä isäukon 90-luvun haspelilla. Vasta-alkajalle amatimiehet suosittelee pienikokoisen avokelan sekä herkän vavan hankkimista, mikäli haluat päästä heti alusta alkaen hyvään tuntumaan jigikalastuksessa.
Näiden lisäksi tarvitaan tietenkin siimaa, painoltaan ja kooltaan eri syvyyksiin ja jigeihin sopivia jigipäitä sekä tietenkin jigejä. Jigit ovat niitä irtokarkkimaisia silikonista valmistettuja mato- tai kalajäljitelmiä, joista kuhien, haukien ja ahventen lisäksi innoissaan on myös allekirjoittaneen jälkikasvu.
2. Miten jigillä kalastetaan?
Jigillä kalastetaan pohjaa pitkin pompotellen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siiman (tai perukkeen) päässä olevaan lukkoon kiinnitetty jigi heitetään haluttuun sijaintiin vesistössä, jonka jälkeen odotetaan, että se painuu pohjaan asti.
Jigin kosketuksen pohjaan voi havaita silmämääräisesti helposti, sillä vajotessa siima pysyy kireänä koko ajan. Jigin saavuttaessa pohjan, vastus siiman päästä häviää ja siima jää roikkumaan löysänä.
Pohjakosketuksen jälkeen alkaa varsinainen jigin uittaminen. Uittamiseen on olemassa monia erilaisia tekniikoita, mutta hyvänä perusteena toimii tasainen pompottelu pitkin vesistön pohjaa. Tämä tapahtuu siten, että siimaa kelataan n. 3-4 kierrosta, jonka jälkeen jigin annetaan vajota pohjaan. Heti siiman löystyessä kelataan uudestaan muutama kierros ja tätä jatketaan niin kauan, kunnes siima on käytännössä kelattu loppuun asti. Tärkeää on koko kelauksen ajan pitää hyvä tuntuma siiman päässä olevaan jigiin, jotta tärpit eivät mene ohi.
Yleisen kokemuksen pohjalta kala tärppää melko usein pohjaa kohti vajoavaan jigiin, jolloin isku voi tuntua erittäin hentona liikkeenä vavassa. Juuri tämän vuoksi herkkien kelojen ja vapojen käyttö onkin erittäin suositeltavaa, jotta pienetkin poikkeavuudet siiman päässä saavuttavat käden tuntoaistit ja vastaisku on oikea-aikainen. Myös siima on kelatessa tärkeä pitää mahdollisimman kireänä, jotta kaikki poikkeavat liikkeet välittyvät siimaa pitkin perille.
3. Millainen kela soveltuu parhaiten jigikalastukseen?
Erityisesti ahvenen ja kuhan jigikalastuksessa erinomainen lähtökohta on kokoluokaltaan pieni (esim. kelakoko 1000) avokela. Avokelan valinnassa tärkeää on, ettei kela anna taakse yhtään löysää, vaan on ns. takaliikkeetön. Tämä tarkoittaa sitä, että kalan tarttuessa vastaisku pysyy terävänä, eikä kala saa siimaan yhtään löysää.
Amatimiesten erinomaisiksi hinta-/laatusuhteeltaan toteamia avokeloja ovat mm. Daiwan edullisempi Ninja LT 1000 -avokela sekä hieman hintavampi Fuego LT 1000 -avokela.
Useat kokeneet jigikalastajat käyttävät kalastukseen myös laadukkaampia hyrräkeloja, mutta näiden käyttö voi olla vasta-alkajalle haastavaa ja amatimiehet suosittelevatkin avokelojen käyttöä lajiin tutustuessa.
4. Mitä siimaa jigikalastukseen suositellaan?
Lähtökohtaisesti paras siima jigikalastuksessa on laadukas kuitusiima. Kuitusiima ei muiden siimojen tapaan jousta käytännössä yhtään, jonka ansiosta se tarjoaa parhaan tuntuman tärppeihin ja kalastajan tehokas vastaisku välittyy terävänä iskuna myös siiman toiseen päähän, jolloin kala jää varmemmin kiinni.
Pienen kelan kanssa yhteen sopii myös erittäin ohut siima, sillä kuitusiimojen kestävyys on tänä päivänä erinomaisella tasolla. Oma henkilökohtainen suosikkini on koon 0.09 mm kuitusiima, joka ei ole isohkojen kuhien tai kookkaiden haukien kohdalla antanut periksi vielä kertaakaan.
Kuitusiiman käytössä on muistettava se, että erityisesti kivikkoisessa järvessä kalastettaessa on hyvä tarkkailla siiman kuntoa säännöllisesti. Kuitusiima ei nimittäin kestä kulutusta tai hankausta, vaikka vetolujuus onkin huippuluokkaa. Kyseinen siimatyyppi ei kestä myöskään kalan puremia tai iskuja, joten kuitusiiman päähän onkin hyvä solmia muutaman kymmenen senttimetrin pituinen pätkä fluorocarbon-siimaa.
Näiden eri siimojen liittäminen toisiinsa onnistuu esimerkiksi tuplaunisolmua käyttäen, jolloin erillistä peruketta ei tarvita ja kokoonpano pysyy erittäin kevyenä, antaen kalastukseen parhaan tuntuman. Allekirjoittaneen käyttämä fluorocarbon-siima on viime aikoina ollut paksuudeltaan n. 0.40 mm kokoluokkaa.
5. Miten valita sopiva jigipää?
Sopivan jigipään valinta riippuu käytettävän jigin koosta sekä kalastettavan alueen syvyydestä. Tämän lisäksi myös erityisen virtaavassa vedessä ja kovalla tuulella jigipään painoa syytä on kasvattaa parhaimmillaan jopa kaksinkertaiseksi, jotta jigi painuu pohjaan ja ui hyvin.
Alla karkeasti arvioiden listattuna sopivat painot jigipäille eri syvyyksiin. Melko hyvänä muistisääntönä voitaneen pitää, että metri vettä vastaa noin kahta grammaa jigipään painossa. Ja erityisen tuulisella säällä tai virtaavassa vedessä painon voi jopa kaksinkertaistaa normaaliin nähden.
Syvyys | Jigipään paino | virtaavassa vedessä |
|---|---|---|
0-3 metriä | < 5 grammaa | < 10 grammaa |
3-5 metriä | 6-10 grammaa | 12-20 grammaa |
5-9 metriä | 10-18 grammaa | 20-30 grammaa |
Amatimiehet säästää tätä syvemmällä uivat kalat, jotta ne eivät vahingoitu ylös nostettaessa veden paine-eron vuoksi. Erityisesti kuha on herkkä paine-eroille, jolloin yli kymmenen metrin syvyydestä nostettaessa mahdollisuudet kalan selviämiselle vapautettaessa ovat heikot.
Entäs sitten jigipään koko?
Kokoja jigipäihin löytyy suuri määrä ja oikean koon valinta riippuukin täysin käytettävän jigin koosta. Pienimmästä suurimpaan koot menevät seuraavan kaavan mukaan:
8, 6, 4, 2, 1, 1/0, 2/0, 3/0, 4/0, 5/0... eikä loppua näy.
Ahvenen ja kuhan kalastuksessa harvoin käytetään erityisen suurikokoisia jigejä, jolloin ainakin allekirjoittaneella eniten käytössä on koon 1/0 koukut (n. 5-7 cm jigeille). Tästä hieman suuremmille n. 10 cm:n jigeille esimerkiksi koon 2/0 tai 3/0 koukkukoko on varsin passeli.
Vasta-alkajalle hyvä lähtökohta voisikin olla hankkia koon 1/0 ja 3/0 jigipäitä eri painoluokissa. Näillä käyttö on varsin monipuolista ja tuntuman karttuessa voi valikoimaa laajentaa pienempiin tai suurempiin kokoihin jigivalikoiman laajentumisen myötä.
6. Mikä on hyvä jigi?
Hyvä jigi on se, jolla päihitetään pitäjän kalleimman uisteluvälineistön omaavan tosikon käsityönä tilaamat vaaput ja pellit. Parhaimmillaan oikean jigin löytyessä tuolle välineurheilun aatelistolle voi naureskellen raottaa Igloo-kylmälaukkuaan ja katsoa, kuinka viikon päästä Nettiveneessä on vähän ajettua kalustoa jälleen myynnissä.
Tähän kysymykseen ei tosiasiassa suoraa oikeaa vastausta ole antaa, vaan jigin valinta riippuu paljolti kalastettavasta lajista sekä vesistöstä. Kuten edellisessä kappaleessa mainitsin, ahvenelle ja kuhalle sopiva jigin kokoluokka voi olla siellä 5-7 cm:n tuntumassa. Kannattaa myös muistaa, ettei jigin koko ole suoraan verrannollinen saadun saaliin kokoluokan kanssa, vaan esimerkiksi 5 cm:n jigillä voit nostaa nälkäisen peruskoon ahvenen sekä elämäsi suurimman kuhan.
Tärkeää jigien hankinnassa on kokeilla reilusti eri värejä, muotoja ja kokoja. Näiden avulla pystyt selvittämään kalastamassasi vesistössä parhaiten toimivat yhdistelmät. Kalastaessa kannattaakin rohkeasti kokeilla useita eri värejä muutamien heittojen jälkeen, mikäli kaiku kertoo Pietarin kalasaaliin kärkkyvän veneen alla, mutta tärppejä ei tunnu.
Moni vasta-alkaja tekee myös jigejä ostaessaan sen virheen, että ostaa yhden kappaleen jokaista eri väriä, jolloin oikean syöntivärin löytyessä tuo kyseinen jigi on äkkiä pureskeltu rikki ja kalansaanti voi päättyä siihen. Kannattaakin siis aina vähintään muutama kappale yksittäistä jigiä ostaa, jolloin järvellä säästytään useilta kirosanoilta ja saattaapa kansanterveyskin siinä samalla kohentua.
7. Miten jigi laitetaan koukkuun?
Jigipäässä kiinni oleva koukku työnnetään jigin kärjestä työntämällä jigin sisään ja tuodaan jigin "selkäpuolelta" läpi. Ensimmäisillä kerroilla koukun läpivientikohdan löytäminen voi tuntua hankalalta ja jigi saattaakin jäädä hieman mutkalle tai jigipää ei ole kunnolla kiinni jigissä.
Hyvänä vinkkinä oikean läpivientikohdan löytämiseksi onkin ensin asettaa jigipää koukun kanssa jigin vierelle, jolloin voit hahmottaa mistä kohtaa jigin selkää koukku tulee tuoda läpi. Tämän kohdan voi vaikka erikseen merkata tai painaa mieleen. Tuomalla koukun ulos tarkasti tästä kyseisestä kohdasta, onnistut aina saamaan täydellisen lopputuloksen ja jigi asettuu erittäin sulavasti jigipään kanssa yhteen.
Alla lyhyt esimerkki toimenpiteestä videon muodossa.
